perjantaina, maaliskuuta 15, 2013

"Miten absurdi ongelma!" - Vaatekriisi

Puhuimme eilen ystäväni kanssa siitä, että olisi jo korkea aika päivittää vaatekaapin sisältöä hieman aikuisempaan suuntaan; hupparit ja reisitaskuhousut (kaveri ei sentään sellaisia käytä) eivät saa minua ihan vaikuttamaan aikuiselta. Eteen tulee heti muutama ongelma:

Raha. Vaatekaapin sisällön uusiminen maksaa. Minulla se vaatisi myös aika kovalla kädellä uusimista, sillä en omista kovinkaan montaa pitkähihaista, joka ei olisi huppari. Housujen kanssavähän samaongelma.

Vaatekaupoissa käynti. Sokkona ei niin vaan kiertele vaatekaupoilla katsomassa, jos ehkä löytyisi jotain kivaa jostain. Aina pitää olla näkevä mukana ja jos sitä jonkun kanssa pääsee vaateostoksille, on kyllä jo pakko olla näkemys siitä, mitä hakee. Muuten kaikilla menee hermo. Pelkkä kiertely ei ihan toimi. Ainakaan minä en ole saanut sitä koskaan toimimaan.

Miten ihmiset yleensä pukeutuvat. On helppo sanoa, ettei sillä ole mitään merkitystä, miten muut pukeutuvat – tärkeintä on, että itse viihtyy vaatteissaan ja pukeutuu niin kuin tykkää. Mutta kyllä, sillä on aika iso merkitys, millaisia vaatteita toiset käyttävät. Enhän minä voi muuten tietää, minkä kuvan itsestäni annan, jos minulla ei ole mitään käsitystä siitä, kuinka yleisesti toiset käyttävät minkäkinlaisia vaatteita. Ja minulla ei ole MITÄÄN käsitystä siitä, miten muut pukeutuvat. Tai on tietysti joku, hyvin pieni ja epävarma, mutta minun tietopohjallani on äärimmäisen vaikea lähteä oikeasti miettimään pukeutumista.

Tiedän, että hupparit on vähän teiniä ja sellainen olo minullekin niistä nykyään tulee. En koe itseäni uskottavaksi Adidas-hupparissa ja reisitaskuhousuissa. Mutta en tiedä, mitä muuta muka voisi pukea ylleni. Ja koska vaatekaapissani – ja aktiivisessa käytössäkin – on oikeasti vaatteita, jotka olen hankkinut yläasteella, pari jopa ala-asteen lopulla, pitäisi asialle jo vähitellen tehdä jotain.

Luen silloin tällöin Cosmopolitania ihan vain siksi, että saisin edes pienen käsityksen nykymuodista. Kuvathan sielläkin ovat pääosassa, mutta sanallistakin selitystä löytyy sen verran, että minulla on pieni aavistus kulloisistakin suuntauksista. Cosmon pukeutumisvinkit ja muotikatsaukset eivät ehkä kuitenkaan ole ihan sitä, miten ihmiset oikeasti pukeutuvat, saati sitten sitä, miten minä haluaisin pukeutua.

Avomieheni mielestä ongelmani on absurdi: "Miten niin sä et tiedä, miten ihmiset pukeutuvat?" No en vaan tiedä!

Tarve jollekin tyylikonsultille – tai vastaavalle – on tällä hetkellä aika suuri. Vaikka se finanssipuoli taitaa oikeasti tulla muutoksen esteeksi ja kuljen samoissa huppareissa vielä kolmikymppisenäkin.

(Heti, kun sanoin, ettei ole enää mitään sanottavaa näkövammaisuudesta, sitä tuleekin lisää.)

11 kommenttia:

Pipsa kirjoitti...

Hahaa pistän/pistin sulle facebookviestiä, jos kaipaat shoppausseuraa ja määrätietosta tyylikonsulttia (joka ei tuputa sulle omaa tyyliään) ni tunnen Helsingin ketjuliikkeet kuin omat taskuni! Oon ainakin tehokas!

Tytti Matsinen kirjoitti...

Voin hyvin kuvitella, että tää on sokolle hankalaa, kun tällaselle puolisokollekin vaateostokset on hirveää! Mä ostankin jonkun verran netistä, jossa näen kuvat ja voin lukea vielä kuvaukset varmuudeksi.

Farkut, tummansiniset ja mustat, on hyvä perusvaate, ne käy myös hupparin kanssa ja antaa aikuisemman vaikutelman kuin ehkä ne reiskahousut.

Yliopistolla tosi monilla on hillitty tyyli, ts. farkut, yksivärinen toppi (esim. musta tai valkoinen tai sitten joku muu, niitä saa esim. Lindexiltä lyhyempiä ja GinaTricot'sta ja JCstä pidempiä, sellaisella painijanselällä, ts. leveät olkaimet jotka lapojen kohdalta liittyy yhteen. Topin päälle sitten voi laittaa esim. pitkähihaisen t-paidan ja jos tarvitsee lämmikettä, vaikka sen simppelin (ehkä myös yksivärisen) hupparin tai vaikka neuletakin tms.

neitinomad

Anonyymi kirjoitti...

Pipsa, Pitäisköhän joskus harkita kysyvänsä suoraan eikä näin "kierosti" blogin kautta? :) Mutta mahtavaa, että lähdet shoppailuseuraksi!

Neiti Nomad, mitä nettikauppoja käytät? Mäkin olen välillä jotain kattellut, mutta aika monessa paikassa kuvaukset on niin olemattomia, etten saa niistä mitään irti, tai käytettävyys muuten tosi huono. Joskus lukion ykkösellä tein aivan huippuhyviä nettiostoksia, vaikka käytännössä aika pimennossa ostokseni teinkin. :D Mutta sitä kauppaa ei ole enää, valitettavasti.

Anonyymi kirjoitti...

Vanhoista rytkyistä pääsee eroon huuto.net tai tori.fi

Varsinkin adidas ja muu merkkitavara myy hyvin

nimim. mutsi heitti mun risat levikset roskiin vaikka ne ois saanu myytyä rikkinäisinäkin ;)

Ronja kirjoitti...

Anonyymi, merkkivaatteita ei kyllä kauheasti löydy... Tai pari Adidaksen t-paitaa on kyllä tuossa poistokasassa, mutta siihen ne merkit sitten taitaakin jäädä. ;D Mutta voisihan sitä jotain noista vaatteista koettaa myydäkin, toiset on taas niin vanhoja ja oikeasti rytkyjä, etten ihan kehtaa. :) Tällaisena viiden (+neljän) lapsen perheen kasvattina ei kauheasti ole merkkivaatteita osteltu.

Liiolii kirjoitti...

Hih, mulle tulee neljäkymppiä lasiin kahden vuoden päästä (auts!) ja vielä vaan hupparit ja reisitaskuhousut viehättää. Mutta en olekaan mikään esimerkillinen tapaus pukeutujana, pikemminkin merkillinen.

Kiittäkää Aina ja Kaikesta kirjoitti...

Hei! Harmi etten osaa kauheasti suomalaisten pukeutumisesta sanoa. Sisko tosin on kolmekymppinen opettaja ja asuu Suomessa. Hänen pukeutumiseensa nojaten sanoisin tunikoita ja suoria housuja töihin. Tunikoita, t-paitoja ja farkkuja vapaalle. Toivottavasti auttaa :)

Kaisa kirjoitti...

Mukava vaan, että tulee lisää sanottavaa ja kerrottavaa meille, joilla ei oo juurikaan mitään hajua näkövammaisuudesta!! :)

Mun vaatekaapista löytyy tällähetkellä useampi neule. Ne on semmosta ohutta neulosta, hieman pitempää mallia, josta alla oleva toppi näkyy vähän läpi. :)

Ronja kirjoitti...

Liiolii, kyllä ne hupparit tosiaan muakin hieman vielä viehättää... :) Mutta ongelma on lähinnä siinä, että uskottavuuteni tuntuu kärsivän niistä. :D Ehkä sitten taas kymmenen vuoden päästä voi pukeutua huppariin ilman, että pidetään teininä.

Joanna ja Kaisa: Kaikki pienetkin pukeutumisvinkit ja yksittäiset kuvaukset otetaan ilolla vastaan! Kun tosiaan en ihan voi vaan katsella, mitä muut käyttää. :)

Tänään tuli uudistustyö jo aloitettua. Kannoin kaupasta kotiin pari neuletta, topin, pitkähihaisen puseron ja kummajaisena vaatekaappiini mekon... (En siis tähän saakka ainakaan ole ollut tippaakaan hameihmisiä). Saa nähdä, miten tässä vielä käy. :)

Anonyymi kirjoitti...

Mun mielestä tärkeintä on löytää ne muutamat perusvaatteet kaappiin, joita sitten voi huoletta yhdistellä :)

Jokaisellahan on tietty vähän oma käsityksensä perusvaatteista, mutta itse sanoisin niiden koostuvan parista farkuista, neuleista, pitkä- ja lyhythihaisista sekä mekosta/hameesta. Halutessaan erilaisilla koruilla ja muilla asusteilla voi sitten hakea piristystä.

Anonyymi kirjoitti...

Kivaa, kun kirjoitat vielä. :) Mullakin on ollut tuo samainen ongelma varsinkin silloin, kun menin lukion jälkeen Walesiin vapaaehtoistöihin ja sen jälkeen amk:hon. Sen oman tyylin löytäminen vaan on niin helvetin hankalaa, kun ei pysty näkemään. Jos sulla on avustaja tms., niin yksi vaihtoehto voisi olla kierteleminen esim. Sokoksella ja ihan vaan hipelöiminen, mitä sieltä löytyy. Avustaja voisi sitten kuvailla värejä yms. Se antaa ainakin käsityksen siitä, mitä on muodissa. Ei siihen tietysti aina edes avustajaa tarvita, jos sun avosiippa tai joku näkevä kaveri on innokas ja ns. hyväsilmäinen.

Toinen juttu on tietysti se, että jos tunnet olosi mukavimmaksi hupparissa ja reisitaskuhousuissa, niin miksi suotta vaihtaisit epämukavampiin vaatteisiin. Baarikierroksia ja isoja juhlia varten voi tietysti olla omat vaatteensa, mutta jos tykkäät istua luennoilla hupparissa ja reiskoissa, niin mikäs sua estää. Nykyisin on niin merkillisiä pukeutumistyylejä, että reiskat ja hupparit ovat sieltä hillityimmästä päästä. Toki niitäkin pitää uusia säännöllisin väliajoin. Jotkut ala-asteen lopulla ostetut vaatteet voi jo olla aika kulahtaneita. :D