keskiviikkona, lokakuuta 16, 2013

Puhuvia vekottimia ja uniongelmia

Luulin julkaisseeni tämän tekstin jo, mutta näemmä se oli päätynyt vain luonnoksiin. Tässä tulee!

----

Kokeilin viime viikolla ensimmäistä kertaa puhuvaa pankkiautomaattia. Niitä on nyt Suomessa noin 250. Kätevästi pari sellaista sijaitsee myös Kaisaniemen metroasemalla, eli ihan yliopiston nurkilla.

Olen ehkä 16-vuotiaasta saakka asioinut kyllä itsenäisesti pankkiautomaatilla (2008 kirjoituksissani sanoin, etten ollut vielä ikinä käyttänyt yksin pankkiautomaattia, muuten en osaisi tätä ajoittaa). Suomessa automaatit toimivat kaikki samalla tavalla, eli siis tiedän, mistä napista tapahtuu mitäkin ja olen voinut opetella sen kohtuu helposti ulkoa. Puhuva automaatti mahdollisti minulle ensimmäisen kerran myös tilini saldon tarkistamisen.

Kuulokereikä löytyi kohtuu helposti automaatin etureunasta. Siihen kun kuulokkeet kytki, alkoi vekotin jutella ja kehotti laittamaan kortin reikään. Tämä alkukehotus tulee suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Kortista vehje sitten tunnistaa kielen ja alkaa höpöttää oikealla kielellä (näinhän se menee ihan niiden tekstienkin kanssa).

Vaikka automaatilla asioiminen on mahdollista myös ilman puhetukea, tekee puhetuki siitä aika paljonvarmempaa. Etenkin, jos ei kovin ahkerasti käytä pankkiautomaattia (minä oikeasti käytän sitä aika harvoin ja välillä jo unohdankin, mistä napista pitää painaa), on puhetuesta todellakin hyötyä. Siitä hyötyy myös ulkomaalaiset näkövammaiset, sillä nappuloiden toiminnot tuskin menevät ihan samalla tavalla kuin kaikissa muissa maissa. Ja aika monessa muussa maassa on ollut jo vuosia puhuvia automaatteja. On myös ihan Suomessakin paljon sellaisia näkövammaisia, jotka eivät ole osanneet asioida itsenäisesti pankkiautomaatilla. Nyt se on heillekin mahdollista.

Tykkään siitä, että laitteet juttelevat minulle. Vielä kun vuoronumerovehje puhuisi, tulisi sokeana asioimisesta monissa paikoissa helpompaa. Tosin niistä laitteista ei ikinä tiedä, mitä nappulaa pitää painaa, jos vaihtoehtoja on enemmän kuin yksi.

*******

Välillä minä nukun säännöllisesti, kohtuu hyvin ja kohtuu normaalisti. Toisinaan en nuku. Silloin kun auringon valo vähenee, minun uneni vähenee. Yleensä aloitan syksyllä napsimaan melatoniinia.

Olen nyt varmaan kohta kaksi viikkoa ollut taas tässä vaiheessa, etten oikein nukahda järkevään aikaan, vaikka oikeasti väsyttäisikin. Tai sitten ei edes väsytä järkevään aikaan. Viime yönä nukuin kymmenen tuntia, kiitos viikon kestäneiden 4-5 tunnin yöunien ja NKL:n nuorten viikonlopputapahtuman. Ne kymmenen tuntia tulivat todellakin tarpeeseen, enemmänkin unta olisi riittänyt. Treenien takia heräsinkuudelta (kyllä, menin ennen kahdeksaa nukkumaan). Nyt ei nukuta. Väsyttää kyllä, mutta ei uni oikein tule. Kokeilin jo kolme tuntia, kunnes nousin turhautuneena ylös.

En jaksaisi varata lääkäriaikaa ja hankkia melatoniinia. Toisaalta, se taitaa taas tällä hetkellä olla reseptivapaata. En sitten tiedä, miten vahvaa tavaraa reseptivapaasti saa – minä olen syönyt aika vahvaa. Mutta jos menen lääkärille, joudun taas selittelemään, miten olen pärjännyt huhtikuulta lokakuulle ilman (aika hyvin, kiitos kysymästä). Ei kai sekään mikään ongelma oikeasti ole, mutta tuntuu jotenkin hassulta, että tarvitsen noin kuusi kuukautta vuodesta pillereitä nukahtamiseen, muulloin menee ihan hyvin.

Koska univaikeuteni ovat aika selvästi kytköksissä valon määrään, voisi kuvitella kirkasvalolampuista olevan apua. En haluaisi kuitenkaan käyttää rahojani sellaiseen, koska en ole yhtään varma siitä, miten paljon silmieni kautta valoa välittyy aivoille. Tiedän kyllä, että muutkin solut kuin näkösolut aistivat valoa, mutta silti. Sitä paitsi viimeksi, kun olen kirkasvalolamppujen kanssa ollut tekemisissä (yhdeksännen luokan tet-jaksolla), sain siitä vaan aika kovan silmäkivun ja päänsäryn. Jotain pitäisi kuitenkin keksiä, koska tämä tahaton valvominen ottaa aika rankasti päähän pitkään jatkuessaan.

5 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Tuosta muistui mieleeni yksi mielenkiintoinen havainto vuosien takaa. Minulla ja silloisella tyttöystävälläni oli tapana leikkiä sokkoleikkejä. Pari kertaa kokeilimme, kuinka kauan pystymme tai viitsimme olla yhtäjaksoisesti silmät sidottuina. Noin tunnin-puolentoista kuluttua silmät olivat tottuneet pimeään, jolloin havaitsimme, että lampun sytyttäminen aiheutti jonkinlaisen valoaistimuksen. Mitä lähempänä lamppu oli (esimerkiksi yölamppu sängyn yläpuolella) sitä voimakkaampi tuo aistimus oli. Kun sitten laittoi käden otsalle, valo katosi. Ja kun laittoi huivin siten, että se peitti silmien lisäksi myös otsan, valoilmiötä ei tullut. Myös suun avaaminen vaikkapa haukotellessa aiheutti saman valoaistimuksen. Sitä ei pystynyt sanomaan, mistä suunnasta valo tuli. Valo siis tuli luun läpi ja aiheutti aivoissa aistimuksen. Oli aika jännä kokemus.

Melatoniinista sitten: Reseptivapaasti myynnissä on 1 mg:n vahvuisia tabletteja. Sadan tabletin pakkaus maksaa n. 18 euroa ja kolmenkymmenen pakkaus n. 8 euroa. Reseptillä saa 3 mg:n ja 5 mg:n tabletteja, jotka tähän asti ovat olleet apteekkien omaa tuotantoa. Minulla on kokemusta Yliopiston apteekin melatoniinista, mutta en nyt muista niiden hintoja. Viimeksi lääkärini reseptiä uusiessaan vaihtoi 3-milligrammaisen 5-milligrammaiseen, mutta en ole huomannut niissä mitään eroa. Noista reseptivapaista ei ole kokemuksia.

Anonyymi kirjoitti...

Tai sitten voi tilata melatoniinia iherb.com -nettikaupasta. Hintaero Suomeen on niin järkyttävä, että jopa mahdollisten tullin maksujen jälkeen sitä ihmettelee. Samalla kannattaa tilata toki muutakin, vaikka D3-vitamiinia.

http://www.iherb.com/Now-Foods-Melatonin-3-mg-180-Capsules/328

Ronja kirjoitti...

Anonyymi 1, Minä Olen aina syönyt sitä 5 mg melatoniinia. Ehkä vähän hassuakin, että ihan jo ensimmäinen melatoniinia minulle kirjoittanut lääkäri kirjoitti tuota suurinta. YTHS:n lääkäri taas vajaa vuosi sitten ei edes tiennyt niin vahvaa olevankaan. ;D Kyllä se sitä sitten loppujen lopuksi kirjoitti.

Minula valokokemukset viime vuosina ovat rajoittuneet auringonvaloon. Sekin on ehkä vähän kyseenalaista, aistinko oikeasti sitä valoa vai tuleeko aistimus vaan sen lämmön kautta ja sitten näkömuistikuvasta myös visuaaliseksi. En tiedä, mutta joskus aurinko tuntuu minuakin häikäisevän ja auttaa, jos laittaa vaikka käden silmiä varjostamaan. Mutta taas esimerkiksi eilen teatteriharkoissa, kun istuimme lattialla sen verran liikkumattomina, että automaattivalo sammui, en minä tajunnut mitään. En myöskään silloin, kun valo tuli taas päälle ja kaikki muut olivat "auu, ihan sairaan kirkasta". Lähinnä ihmettelin, että mikä noille nyt taas tuli... =)

Anonyymi 2, tuota 3 mg melatoniinin tilaamista voisi kyllä jo harkitakin. Mutta toisaalta minulla on nyt sentään jo puhelinaika lääkärille niin, että ehkä vielä saan sen reseptinkin. Mutta onhan tuo silti hinnaltaan aika paljon halvempaa... Hmm.

Anonyymi kirjoitti...

Lieneekö tuo nettikaupasta tilaaminen sallittua, koska melatoniini (siis vahvempi kuin 1 mg) on Suomessa reseptilääke. Sellaisiahan ei saa ostaa nettikaupoista. Reseptillä se on siksi, että Suomen viranomaiset suuressa viisaudessaan pitävät sitä hormonivalmisteena eikä ravintolisänä kuten muualla maailmassa. Kaikki hormonit ovat Suomessa reseptillä.

Ilmeisesti 1-millistä melatoniinia pidetään niin pilipalitavarana, että sitä saa ilman reseptiä.

On vielä sellainenkin melatoniinilääke kuin Circadin, joka on pitkävaikutteinen ja myös reseptillä. Sen pitoisuus on 2 mg ja hinta järkyttävä: peräti 30 tabletin pakkaus maksaa peräti 28 euroa.

Anonyymi kirjoitti...

Jaa. Viimeksi kun tilasin n. 50 dollarilla, niin paketti piti selvittää tullissa. Sen pystyi tekemään netin kautta ja tavaran koodiksi ravintolisät. Noilla tullin sivuilla on melko hyvät ohjeet. Tullia ei tullut, mutta arvonlisävero piti maksaa. Hintaa tuli lisää muutama euro. Se, että kolmen milligramman tuotetta ei saisi tilata, niin EMPÄ TUOTA TIENNYT, olisin vastannut JOS OLISI kysytty... ;)